Lisäksi lieviä tapaturmia, jotka eivät vaadi ulkopuolista hoitoa, ja läheltä piti -tapauksia on sattunut vuosina 1998–2006 noin 1.500. Arviolta joka kolmannella tilalla on sattunut joko lievä henkilövahinkoon johtanut tapaturma tai läheltä piti -tilanne ilman henkilövahinkoa. Suomalaisilla maatiloilla on pienkuormaimia vähintään 2.500 ja niiden määrä on koko ajan lisääntymässä.
Tulokset ovat peräisin pienkuormaintyöskentelyn työturvallisuutta ja terveysvaikutuksia kartoittaneessa tutkimuksessa, jonka TTS tutkimus ja Kuopion Työterveyslaitos tekivät vuonna 2006 käymällä läpi maatalouden tapaturmatilastoja, lähettämällä käyttäjäkyselyn 700 pienkuormaintilalle ja tekemällä tilakäyntejä.
Suurimmat vaarat ovat koneen kaatuminen liian suuren taakan, taakan kanssa tehtävän käännöksen tai alustan korkeuserojen tai sen pettämisen takia, ja perän yllättävä nousu raskaan taakan kanssa. Vaaratilanteita ja tapaturmia aiheuttavat myös nostetun taakan tai lukitsemattoman työkoneen putoaminen ja sivullisen läsnäolo koneen työskentelyalueella.
”Pienkuormaintyöskentely voi kuitenkin olla sujuvaa ja turvallista, kun tiedostetaan vaaratekijät ja pyritään jo ennakolta poistamaan niitä tai suojautumaan niiltä”, TTS tutkimuksen luonnonvara-alan tutkija Markku Lätti korostaa.
Kuormainten kaatumisten ja perän nousun aiheuttamia vammoja voidaan vähentää esimerkiksi turvakaarella tai -ohjaamolla yhdessä turvavyön käytön kanssa. Lätin mukaan kuitenkin vain joka viidennessä sattuneessa kaatumistapauksessa kuormaimessa on ollut turvakaari tai -ohjaamo.
Kulkuväylillä olevat kynnykset, lattian tasoerot ja esimerkiksi rehukasat tulee mahdollisuuksien mukaan poistaa, jotta kuormaimen perä ei yhtäkkiä nouse taakan kanssa kuljettaessa.
Lätti suosittelee myös merkitsemään matalat kulkuväylät ja -kohdat näkyvästi, jotta niitä tiedetään varoa.
Raskaiden taakkojen nostot täytyy tehdä kuormaimen ollessa suorassa ja suorituskyvyn rajat täytyy tuntea. Taakat tulee kuljettaa matalalla, luiskissa oikeansuuntaisesti ja rauhallisesti. Muutenkin kuormainta tulee käsitellä harkiten ja rauhallisesti. Myös sivulliset, niin ihmiset kuin eläimet, tulee ottaa huomioon.
Kuormaimen oikeaoppisella ”säilyttämisellä” ehkäistään lasten kuormaimen luvaton käyttö ja vähennetään myös palovaaraa. Ajallaan suoritetuilla huolloilla ja korjauksilla pystytään myös parantamaan turvallisuutta.
Tuotantorakennuksen sisätiloissa pakokaasusta mitattujen haitallisten pienhiukkasten määrä on Kuopion Työterveyslaitoksen työskentelevän työhygieenikko Jukka Mäittälän mukaan ulkoilmaan verrattuna enimmillään yli satakertainen, joten kuljettajan suositellaan käyttävän P3-luokan hengityksensuojainta hiukkassuodattimella.
Teknisenä ratkaisuna moottorin pakoputkeen asennettava pakokaasusuodatin vähentänee merkittävästi pienhiukkasten pääsyä sisäilmaan, ja siten myös muiden kuin pienkuormaimen kuljettajan altistumista.
Kuljettajan melualtistus ylittää sisätiloissa työskenneltäessä lähes aina riskirajana pidetyn 85 dB(A). Kuulonsuojainten käyttö on siksi tarpeen haitallisten terveysvaikutusten vähentämiseksi.
Pienkuormainten käytön turvallisuus ja terveellisyys ovatkin viime kädessä pitkälti käyttäjien omien asenteiden varassa, korostavat Lätti ja Mäittälä. Käyttäjien riittävästä opastuksesta on kuitenkin huolehdittava aina ennen kuormaimen käyttöä.
Tulokset on julkaistu TTS tutkimuksen maataloustiedotteesta 1/2007 (595). Hankkeen tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan TTS:n Internet-sivuilla www.tts.fi. Tutkimushanketta rahoitti Maatalousyrittäjien eläkelaitos työturvallisuusapurahallaan.