Koneviesti -> Kuvalliselle sivustolle
Alanavigaatio
Sisältö
Korhola kyseenalaistaa EU:n biopolttoainetavoitteen
19.9.2007
EU:n ja Suomen tulisi luopua 10 prosentin biopolttoainetavoitteestaan ja pyrkiä kaikin tavoin kohti pysyvämpiä ratkaisuja liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
Liikenne on merkittävä tekijä ilmastonmuutoksessa, sillä se tuottaa lähes kolmanneksen kasvihuoneilmiötä kiihdyttävistä päästöistä. Biopolttoaineet eivät ole kuitenkaan Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professorin Atte Korholan mukaan tehokas ja ympäristön kannalta järkevä tapa liikenteen päästöjen hillitsemiseen.
Biopolttoaineiden käyttöön liittyvät pitkät kuljetukset ja tehoton jalostusprosessi voivat huonontaa hiilitasetta. Korhola painottaa lukuisten uusien tutkimusten vahvistavan, että biopolttoaineiden koko tuotantoketju saattaa aiheuttaa enemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä kuin itse polttoaineesta saadaan hyötyä.
Lisäksi biopolttoaineiden tuotannolla on monia ympäristön kannalta haitallisia sivuvaikutuksia. Näitä ovat muun muassa metsän raivaaminen viljelysten tieltä, teollisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, veden käytön lisääntyminen, viljelymaiden kuluminen, biodiversiteetin heikkeneminen ja ruoan hinnan nousu.
Biopolttoaineiden viljely vaatii paljon maata. Brittitutkijoiden mukaan öljypohjaisten polttoaineiden korvaamiseen biopohjaisilla polttoaineilla EU:n edellyttämällä 10 prosentilla vaadittaisiin noin 38 prosenttia Euroopan viljelyalasta ja 44 prosenttia USA:n viljelyalasta.
Puhtaan veden riittävyys on eräs suurimmista maapalloa kohtaavista ympäristöongelmista ja vesipulan ennustetaan lisääntyvän voimakkaasti lämpenemisen tuloksena. Kastelu ja maanviljely ovat suurimmat veden kuluttajat. Yhden biopolttoainelitran valmistukseen tarvitaan noin 1000-4000 litraa vettä. Intian lähes koko biopolttoaineisiin käytetty sokeriruokoala on keinokasteltua, samoin puolet Kiinan maissista. Biopolttoaineiden tehoviljely uhkaa myös pohja- ja pintavesien laatua.
Korholan mukaan viljelykasveilla tulisi tyydyttää ensisijaisesti ravinnon ja rehun tarpeet, sillä liikenteelle on olemassa muitakin ratkaisuja.
Näitä ovat muun muassa polttokennoteknologian kehittäminen, joukkoliikenteen suosiminen, hybridi- ja muille vähäpäästöisille autoille suunnatut verohelpotukset sekä biopolttoaineille kaavailtujen viljelymaiden metsittäminen. Laskelmien mukaan metsittämisellä päästäisiin vähentämään kasvihuonepäästöjä 2-9 kertaa biopolttoaineita tehokkaammin.
Biopolttoaineiden käyttöön liittyvät pitkät kuljetukset ja tehoton jalostusprosessi voivat huonontaa hiilitasetta. Korhola painottaa lukuisten uusien tutkimusten vahvistavan, että biopolttoaineiden koko tuotantoketju saattaa aiheuttaa enemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä kuin itse polttoaineesta saadaan hyötyä.
Lisäksi biopolttoaineiden tuotannolla on monia ympäristön kannalta haitallisia sivuvaikutuksia. Näitä ovat muun muassa metsän raivaaminen viljelysten tieltä, teollisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, veden käytön lisääntyminen, viljelymaiden kuluminen, biodiversiteetin heikkeneminen ja ruoan hinnan nousu.
Biopolttoaineiden viljely vaatii paljon maata. Brittitutkijoiden mukaan öljypohjaisten polttoaineiden korvaamiseen biopohjaisilla polttoaineilla EU:n edellyttämällä 10 prosentilla vaadittaisiin noin 38 prosenttia Euroopan viljelyalasta ja 44 prosenttia USA:n viljelyalasta.
Puhtaan veden riittävyys on eräs suurimmista maapalloa kohtaavista ympäristöongelmista ja vesipulan ennustetaan lisääntyvän voimakkaasti lämpenemisen tuloksena. Kastelu ja maanviljely ovat suurimmat veden kuluttajat. Yhden biopolttoainelitran valmistukseen tarvitaan noin 1000-4000 litraa vettä. Intian lähes koko biopolttoaineisiin käytetty sokeriruokoala on keinokasteltua, samoin puolet Kiinan maissista. Biopolttoaineiden tehoviljely uhkaa myös pohja- ja pintavesien laatua.
Korholan mukaan viljelykasveilla tulisi tyydyttää ensisijaisesti ravinnon ja rehun tarpeet, sillä liikenteelle on olemassa muitakin ratkaisuja.
Näitä ovat muun muassa polttokennoteknologian kehittäminen, joukkoliikenteen suosiminen, hybridi- ja muille vähäpäästöisille autoille suunnatut verohelpotukset sekä biopolttoaineille kaavailtujen viljelymaiden metsittäminen. Laskelmien mukaan metsittämisellä päästäisiin vähentämään kasvihuonepäästöjä 2-9 kertaa biopolttoaineita tehokkaammin.