Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Koneurakointi Karvola urakoi kymmenellä traktorilla ympäri vuoden – menestyksen takana hyviä periaatteita ja ripaus tuuria

Maatalousurakointi ei ole enää vain tapa hankkia lisätienestiä oman tilan kalustolle, vaan se voi olla laajamittaista yritystoimintaa. Koneurakointi Karvolan yrittäjät elättävät itsensä ja 8 täysipäiväistä työntekijäänsä täysiverisellä urakoinnilla, pitäen kaluston liikkeellä ympäri vuoden.
Urakointiyritystä pyörittävät isä ja poika Ilpo (vas.) ja Arto Karvola (oik.), sekä ajosuunnitteluun ja työnjohtoon osallistuva Heikki Ojala, joka on tarjonnut urakointipalveluita aiemmin Kuhokone Oy -nimen alla.
Urakointiyritystä pyörittävät isä ja poika Ilpo (vas.) ja Arto Karvola (oik.), sekä ajosuunnitteluun ja työnjohtoon osallistuva Heikki Ojala, joka on tarjonnut urakointipalveluita aiemmin Kuhokone Oy -nimen alla. Kuva: Arto Karvola

Koneurakointi Karvola Ay:

  • Yrittäjät Arto ja Ilpo Karvola aloittivat koneurakoinnin vuonna 2006, ja yhtiöittivät toiminnan vuonna 2011
  • Päätyönä olevan lieteurakoinnin lisäksi yritys tekee talvikunnossapitoa, viljan murskausta, maansiirtoa, kalkitusta, salaojahuuhtelua, nurmen niittoa ja karhotusta, rehun siirtoajoa, pyöräkuormaintöitä sekä työkonerenkaiden nastoitusta
  • Kahdeksalle ympärivuotiselle työntekijälle ja kymmenelle traktorille pyritään löytämään töitä ympäri vuoden, jonka lisäksi töitä riittää huolto- ja korjaustöiden parissa

Koneurakointi Karvola Ay on Nivalasta käsin toimiva, isän ja pojan omistama perheyritys. Urakointi lähti liikkeelle vuonna 2006, kun Arto ja Ilpo Karvola alkoivat urakoida lietteenajoa ja maansiirtoa. Toiminta on laajentunut vauhdilla varsinkin lieteurakoinnissa, mutta myös sen ulkopuolella. Yritys urakoi nykyään ympäri vuoden kymmenellä traktorilla ja yhdellä pyöräkuormaajalla. Repertuaariin kuuluu monipuolista maatalousurakointia, teiden talvikunnossapitoa sekä huolto- ja korjaustoimintaa.

Lietteenlevitys pääroolissa

Kun Karvolat olivat käynnistelemässä lieteurakointia traktorikalustolla, oli Pohjois-Pohjanmaalla menossa ajettavien lietteenlevittimien, kuten Vredojen ja Vervaetien buumi. Arto Karvolan mukaan heidän ratkaisuaan pidettiinkin erikoisena: ”2008-vuonna oltiin hulluja kun ostettiin lietekärry. Paras kommentti oli, että ei täällä voi kukaan urakoida traktorilla lietteenajoa, kun Vredot ajaa kaikki.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Ajettavaa on kuitenkin traktorikalustollekin asti riittänyt. "Levitysmäärähän on tietysti sellainen yrityssalaisuus, mutta sanotaan että 200 ja 300 tuhannen kuution väliin ajetaan vuodessa", kertoo Arto Karvola. Levityssesongilla liikkeellä on vetoletkulevityskalusto, neljä levitysvaunua sekä kolme siirtovaunua. Kalusto täydentää toinen toistaan, sillä tarvittaessa vetoletkulla voidaan ajaa tilan parhaat lohkot, vaunulla pienemmät ja siirtovaunuilla ruokkia eri levityskoneita tarpeen mukaan.

Traktorikaluston etuna on, että kiireisimpänä sesonkina kaikki traktorit ja kuljettajat voidaan valjastaa lietteenajoon, ja ajojen rauhoittuessa irrottaa muihin töihin.
Traktorikaluston etuna on, että kiireisimpänä sesonkina kaikki traktorit ja kuljettajat voidaan valjastaa lietteenajoon, ja ajojen rauhoittuessa irrottaa muihin töihin. Kuva: Tuomas Anttila
Vetoletkulevitysurakoinnin aloittaminen oli normaalia suurempi harppaus yrityksen kehityksessä. Vetoletkumultain ja etäohjattu pumppukontti ovat todella tehokas työpari suuremmilla lohkoilla, mutta hajanaisemmat lohkot kannattaa ajaa kärrykalustolla.
Vetoletkulevitysurakoinnin aloittaminen oli normaalia suurempi harppaus yrityksen kehityksessä. Vetoletkumultain ja etäohjattu pumppukontti ovat todella tehokas työpari suuremmilla lohkoilla, mutta hajanaisemmat lohkot kannattaa ajaa kärrykalustolla. Kuva: Arto Karvola

Lietteenajossa Karvolat ovat panostaneet erityisesti pintapaineiden vähentämiseen, sillä raiteiden ja tiivistymien välttäminen on tärkeä osa lietteenlevityksen työnjälkeä. Levitystraktoreissa on takana 1250/50 R32 ja edessä 750/55 R26 -kokoiset renkaat. Kolmeakselisissa, 20 kuution levitysvaunuissa on rapuohjaus ja automaattinen rengaspaineensäätöjärjestelmä, joka säätää myös traktorin rengaspaineet. Yhdistelmällä päästään 0,6 bar peltopaineeseen, ja vetoletkukalustossa rengaspaineet ovat peltoajossa 0,5 bar. Nykyään käytössä olevat Agronic HXA II -lietevaunut on esitelty Koneviestin numerossa 3/2021 ja Schouten Spider -vetoletkulevitin pumppauskontteineen numerossa 1/2018.

Talvisin aurauksia ja pajatöitä

Traktorien etuna on, että niillä voi urakoida ympäri vuoden, ja lieteurakointi onkin vain yksi osa kokonaisuutta. Talvisin kaikilla kymmenellä traktorilla tehdään aurauksia, linkouksia, hiekoituksia ja lumen ajoa. ”Onhan siinäkin toki omat kulunsa, kun pitää olla talvellekin työkoneet kaikkiin", toteaa Ilpo Karvola.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Muita töitä vuoden mittaan ovat esimerkiksi maansiirtotyöt, rehun siirtoajo, viime vuonna aloitettu viljan murskaus, sekä Kuhokone Oy:n myötä mukaan tulleet nurmen niittomurskaus ja karhotus, salaojien huuhtelu, kalkitus, vesakonraivaus sekä työkonerenkaiden nastoitus.

Uusia työsarkoja on valittu yrityksen vuosikellon mukaan. Esimerkiksi viljan murskaus otettiin repertuaariin sillä ajatuksella, että elokuu oli aiemmin vuoden hiljaisinta aikaa. Murskausta tehtiinkin jo ensimmäisenä vuonna ihan urakalla: ”Mylly meni yötä päivää ja 12 tunnin välein tuli uusi virkku kuski. Seuraava mies vei polttoaineet mukanaan ja taas homma jatkui." Talon väen ei välttämättä tarvinnut öitään valvoa, vaan öisin tehtiin sellaisia keikkoja, joilla lastaamisestakin vastasi urakoitsija.

Koneiden vuosihuoltoja, korjauksia ja varusteluja tehdään mahdollisimman paljon omalla pajalla, mikä tarjoaa työntekijöille töitä myös sesonkien ulkopuolella.
Koneiden vuosihuoltoja, korjauksia ja varusteluja tehdään mahdollisimman paljon omalla pajalla, mikä tarjoaa työntekijöille töitä myös sesonkien ulkopuolella. Kuva: Arto Karvola

Silloinkin, kun urakat eivät työllistä, riittää Karvoloilla tekemistä koneiden huoltojen, korjausten ja varustelujen parissa. "Kaikki mitä pystyy niin myös tehdään itse. – – Talven aikana vaunut otetaan yksi kerrallaan halliin ja mennään joka paikka läpi. Kaikki välykset kokeillaan, ja jos niitä on niin korjataan. Laakerit sun muut kuluvat vaihdetaan jos on tarvetta.” Kaikki työntekijät ovat myös pajamiehiä, joten monipuolisen osaamisen ansiosta myös perusteellisemmat kunnostustyöt hoituvat, ja palveluja tarjotaan yrityksen ulkopuolellekin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Arto Karvolan mukaan töiden ympärivuotisuus onkin täysipainoisen urakointiyrityksen elinehto. Esimerkiksi talvikunnossapitoa ei tehdä sen vuoksi, että se olisi nykytalvina kultakaivos, vaan taustalla on henkilöstösyyt. ”Eihän tällainen talo toimi, ellei töitä ole ympäri vuoden. Vain silloin saa pidettyä ammattitaitoisen henkilökunnan, joka on meille se käyntikortti. "Asiakas siitä lopulta palkinnon saa, kun lietettä tulee levittämään sama kaveri joka oli viime kesänäkin, ja joka muistaa, että tuossa tuli viime kesänä ryvettyä kun siinä on se salaojavika, niin kierränpä sen tällä kertaa."

Talvisin koko traktorikalustolla tehdään aurauksia, hiekoituksia ja lumen ajoa esimerkiksi Nivalan kaupungille.
Talvisin koko traktorikalustolla tehdään aurauksia, hiekoituksia ja lumen ajoa esimerkiksi Nivalan kaupungille. Kuva: Arto Karvola

Tasaista kehitystä

Karvoloiden yritys on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa Suomen suurimpien maatalousurakointiyritysten joukkoon, mutta kehittämisessä ei ole otettu isoja harppauksia, vaan laajennettu toimintaa tasaisesti vuosi vuodelta. Arto Karvolan mukaan matkassa on ollut ripaus tuuriakin: ”Ollaan tehty oikeita ratkaisuja kuhunkin hetkeen, ja hoksattu sopivassa kohtaa lähteä johonkin mukaan.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Lieteurakoinnissa myös asiakastilojen koon raju kehitys on mahdollistanut toiminnan kasvattamisen. Karvolat eivät kuitenkaan toimi vain suurien asiakkaiden pillin mukaan, vaan periaatteena on, että kaikki asiakkaat ovat samanarvoisia. "Pienimmälle asiakkaalle ajetaan 200 kuutiota lietettä vuodessa, ja se hoidetaan ihan samalla tavalla kuin se, joka tilaa 10 000 kuutiota ajoa. Se on molemmille tiloille yhtä iso asia.”

Arto Karvolan mukaan työn saatavuudesta onkin pidettävä hyvää huolta asiakkaan koosta riippumatta myös kiireisimpänä sesonkiaikana. ”Työn organisointiin ja ajojärjestelyyn menevä aika on kasvanut yrityksen myötä radikaalisti. Sesongin aikana yhdeltä meni kaikki aika siihen, että tämän kaluston piti liikkeellä.” Kun Kuhokone Oy:n palvelut liittyivät Karvoloiden yritykseen, muuttui palvelutarjonnan lisäksi myös johtamisjärjestelyt. Kuhokoneen yrittäjä Heikki Ojala vastaa aiemmista urakointipalveluistaan, ja on mukana yrityksen muissa toiminnoissa ja työnjohdossa. ”Kyllä me kaikki siellä hytissäkin toki välillä ollaan, ja selvitellään niitä asioita sitten sieltä käsin”, johtoporras tuumailee.

Kun Arto Karvolalta kysyy vinkkejä muille toimintaansa kehittäville urakoitsijoille, noudattaa vastaus heidän yrityksen kehityksen aineksia: "Riskejä pitää ottaa, muttei liian suuria. Tasainen ja rauhallinen kehitys, eikä mitään äkkipyrähdyksiä. Työn laatu ja saatavuus ovat asiakkaille ne tärkeimmät jutut.”