Ylä-Savon ammattiopistossa panostetaan uusiin oppimismenetelmiin – digitalisaatio apuna maarakennusalan koulutuksessa
Ylä-Savon ammattiopisto järjestää muun laajan koulutusvalikoimansa lisäksi myös maarakennusalan koulutusta Iisalmessa, Liperissä ja Siilinjärvellä. Opetustarjonta on laaja alkaen peruskoulutuksesta ammattinäyttöihin ja erikoiskursseihin. Oppilaitos on tunnistanut alan nopean kehittymisen ja reagoinut asiaan Infra-ala digittää -hankkeella, joka tutustuttaa opiskelijoille uudet tekniikan jo opiskeluvaiheessa.
Hanke on jatkumoa aiemmalle Simulaattoreilla tehoa oppimiseen maarakennusalalla -projektille, joka mahdollisti simulaattorein hankkimisen. Uusin hanke on kehittänyt opetusmenetelmiä yhä eteenpäin.
Ylä-Savon ammattioppilaitos:
- Maarakennus- alan koulutusta Iisalmessa, Liperissä ja Siilinjärvellä
- Opetustarjonta on laaja alkaen peruskoulutuksesta ammattinäyttöihin ja erikoiskursseihin
- Infra-ala Digittää -hanketta ovat tukeneet Euroopan unioni ja Pohjois-Savon liitto
Simulaattoreilla alkuun
YSAO:n simulaattoreilla on mahdollista harjoitella kaikkien maarakennuskonetyyppien perushallintaa. Lähtötasosta riippumatta opiskelu alkaakin virtuaalisesti. Uusien VR-lasien ansiosta kaivukokemuksesta saadaankin ”perstuntumaa” lukuun ottamatta varsin realistinen. Kokemusten mukaan opiskelijat kuitenkin haluavat varsin nopeasti siirtyä käytännön harjoitteluun.
Digihankkeen myötä simulaattoreihin saatiin varsin merkittävä parannus, sillä niiden avulla on mahdollista harjoitella myös 3D-koneohjausjärjestelmien käyttöä. Tällä hetkellä on mahdollista ottaa haltuun Leican ja Trimblen ohjelmisto. Luvassa on myös Novatronin versio.
Uutta tekniikkaa opetuksen tukena
Digihanke ei rajoitu ainoastaan uusiin maarakennuskoneisiin liittyvän tekniikan ja menetelmien opettamiseen, vaan hankkeen puitteissa on kehitetty myös täysin uusia opiskelutapoja. Eräs näistä on ohjelmistoyhtiö Hurja Solutionsin kehittämä lisättyyn todellisuuteen (AR) kehittämä digitaalinen oppimisympäristö.
Opiskelija lukee älypuhelimella koneeseen kiinnitetyn herätteen, mikä käynnistää oppimisympäristön. Kännykän kamera tunnistaa koneesta tietyt oleelliset komponentit ja sovellus esittää osaan liittyviä kysymyksiä kuten: ”mitä ylätelarullasta pitää tarkastaa? ”
Kaikkiaan eri pisteitä on 57 kappaletta, joista useat liittyvät päivittäisiin tarkastuksiin. Kun kaikki kohdat on käyty läpi, niin raportti lähetetään suorituksen arvioivalle opettajalle. Koneista on tehty myös 3D-malleja, jolloin saman prosessin voi tehdä tietokoneen avulla.
”Haaveissa on kehittää myös uusia menetelmiä. Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista käyttää AR-laseja, jotka tunnistaisivat koneen mallin ja kriittiset huoltokohteet automaattisesti ilman kännykän käyttöä”, kertoo Ylä-Savon ammattiopiston hankeasiantuntija Jani Pitkänen.
Koneohjaus tärkeässä roolissa
Ylä-Savon ammattiopisto on valmistautunut opetuksessaan digitalisaation etenemiseen monentyyppisellä kalustolla. Käytössä on mm. RTK-korjausta hyödyntävä drone, jolla voidaan mallintaa työmaita ja määrittää maamassojen määrää.
Erityisen hyödylliseksi on koettu kartoitussauva, jonka avulla 3D-malleja voidaan tehdä omin voimin ja siirtää ne oppilaiden harjoitustöiksi. ”Tämä oli tosi hieno hankinta, sillä pääsemme itse tekemään kaivumalleja, joten emme tarvitse ulkopuolista suunnittelijaa”, Pitkänen mainitsee.
Opetusta helpottaa myös Volvon sora-autoon asennettu Exster-radio-ohjaus.
”Aiemmin opettajat roikkuivat oven raossa antamassa ohjeita oppilaalle esim. vaihtolavan vaihtoa harjoitellessa, mutta radio-ohjauksen ansiosta molemmat voivat seisoa auton ulkopuolella ja opetella sopivat kulmat”, Pitkänen kertoo.
Testauksessa on ollut myös paikallisen Hydroline Oy:n kehittämä Leo-järjestelmä, joka kerää hydraulisylintereihin asennettujen antureiden kautta palautetta koneen käyttötavoista. Pitkänen uskoo laitteistossa olevan potentiaalia – Leo:n keräämän datan avulla oikeita kaivutapoja olisi helpompaa perustella opiskelijoille.
Perusasiat ensin haltuun
Opiskelijoiden tausta vaihtelee suuresti – osalla konekokemusta on lapsesta saakka, kun taas jotkut saavat ensi kosketuksensa alaan vasta koulutukseen hakeuduttuaan. Maarakennuksen mahdollisuudet on kuitenkin havaittu, sillä runsaan hakijamäärän myötä myös aloituspaikkojen määrää aiotaan nostaa.
”Opiskelijoiden suhtautuminen uusiin tekniikoihin vaihtelee – aikuisopiskelijoita kiinnostaa jopa enemmän. Tärkeintä on kuitenkin opetella aluksi koneen peruskäyttö, eikä sotkea asiaan monimutkaisempaa tekniikkaa”, kertoo Siilinjärven toimipisteen vetäjä Kai Niemelä.
Pitkänen on ollut hankkeiden tuloksiin tyytyväinen.
”Olen ylpeä, että Ylä-Savon ammattiopistossa on haluttu olla mukana kehityksen aallonharjalla ja seurata valtavin harppauksin digitalisoituvaa maarakennusalaa. Ilman EU:n ja Pohjois-Savon liiton rahoitusta ei olisi ollut mahdollisuutta hankkia tällaista kalustoa. Tämä on ollut mahtava mahdollisuus kehittää alan koulutusta laajemminkin.”
Lisätietoja: www.ysao.fi.
Osaston luetuimmat
- Frölingin kattilatehtaalta käänteentekeviä uutuuksia – arinat ovat kääntyneet jo vuosikymmenen
- Uraani halkeaa Olkiluoto 3:sessa – Suomen suurimman rakennushankkeen koeajot ovat ohi ja laitos on valmis
- Paukepäivät 2015 tarjosi kattauksen monipuolista tekniikkaa
- Voitelukeskus Tonttila Oy asetettu konkurssiin – yritys toi maahan ja myi suodattimia ja öljyjä
- Huonon kesän hyviä koneita - Masinistikesä 2017
- Konekauppa on kehittyvä toimiala - Pentti Mutka on ollut monessa mukana
- Video: Tom Vakkilaisen periaate konehankinnoissa on, että kalustossa on sen verran kiinni kuin on liikevaihtoa – urakoitsija pitää tärkeänä, että elämässä on muutakin kuin työ