Tämänkesäisessä suuressa maansiirtokonevertailussa keskityttiin kaivurikuormaajiin. Konetyypin edellisestä vertailusta on aikaa kulunut yli seitsemän vuotta, joten melkein kaikki mukana olleet koneet olivat aikaisemmin testaamattomia. Testiin pyydettiin merkkien suurimpia runko- ja nelipyöräohjattuja malleja. Suomen maahantuojien ja valmistajien kautta saimme mukaan Lännen 8800E:n, JCB 4CX:n ja Huddigin 1260:n. Koska testi suoritettiin jo tuttuun tapaan yhteistyössä ruotsalaisen Leveranstidningen Entreprenad ja tanskalaisen Dagbladet Licitationen -lehtien kanssa, järjestivät kyseiset tahot testiin myös Cat 444E:n, Case 695 Super R:n, Hydrema 928D:n, Komatsu WB97S-5:n ja Terex 970 Eliten. Suurin osa koneista oli uusia malleja, tai ainakin päästömääräyksien täyttämiseksi oli dieseltekniikkaa päivitetty.

Testikoneet jaettiin kahteen eri ryhmään kokoluokan ja ohjaustavan perusteella. Isompien, runko-ohjattujen ryhmän muodostivat Hydrema, Huddig ja Lännen. Näistä koneista Hydrema on kevein (10,45 t), eroa todellisessa työpainossa on Länkkäriin nähden toista tonnia (11,85 t) ja Huddigiin kaksi ja puoli tonnia (12,95 t).

Muut koneet kuuluivat pienempään nelipyöräohjattavien ryhmään. Cattia, Komatsua ja Terexiä ei ollut saatavana keskikiinnitteisellä kaivurilla suomalaisilta maahantuojilta. Tolppatassuisia malleja taas ei meillä pidetä myyntivarastossa niiden kysynnän vähäisyyden tähden. Case 695 on vaihtoehtoisesti saatavana myös keskikiinnitteisellä kaivurilla, mutta Suomen maahantuojalla ei testiajankohtana ollut sopivaa vapaata konetta.

Pohjoismaisen yhteistyön ansiosta osa koneista tuli suoraan Tanskasta. Näissä koneissa oli Hydremaa lukuun ottamatta tolppatassut ja sivusiirrettävä kaivulaite. Tällaiset kaivurikuormaajat ovat yleisiä Keski-Euroopassa ja Tanskassa. Testi tarjosikin mielenkiintoisen mahdollisuuden verrata erilaista kaivuri- ja tassuvarustusta samoissa töissä. Aiheeseen palaamme syksyn myöhemmissä numeroissa. Ryhmän viisi nelipyöräohjattua konetta olivat työpainonsa puolesta hyvin lähellä toisiaan, mitatut painot olivat yhdeksän tonnin kahta puolta. Ainoastaan Cat ylitti 10 tonnin rajan 350 kilolla.

Testin kulku

Pääpiirteissään testijärjestelyt tehtiin edellisvuosien tapaan ja virheistä oppien. Ensimmäisellä viikolla suoritettiin voima-, työpaino-, melu- ym. mittaukset Tuusulan Maansiirron hallitsemalla multaterminaalilla ja toisella viikolla kaikki testikuljettajat ajoivat koneilla samat testiradat tuusulalaisen sorayrittäjä Heikki Åbergin sorakuopalla. Testiradan tehtävät oli suunniteltu kattamaan tärkeimmät kaivurikuormaimilla tehtävät työt. Etukuormaimella kannettiin soraa murskan raaka-aineeksi. Lisäksi koneilla lastattiin soraa kuorma-autoon ja irrotettiin kivistä soraa penkasta odottamaan pyöräkuormaajalla tapahtuvaa lastausta. Työmaitten välisissä siirroissa tuli kaikille koneille myös maantieajoa, joten samalla päästiin arvioimaan koneiden maantieajo-ominaisuuksia. Polttoaineen kulutus mitattiin saman kuljettajan ajamana etukuormain- ja kaivurityöskentelyssä.

Testi useammassa osassa

Kahdeksan koneen mittavasta osallistujamäärästä johtuen vertailun raportointi on jaettu lehdessämme useampaan numeroon, sillä kerätty aineistomäärä on varsin suuri. Tässä ensimmäisessä osassa esitellään testiin osallistuneet koneet ja niiden tekniset ominaisuudet. Seuraavassa numerossa paneudutaan mittauksiin ja kuljettajien antamiin pisteisiin koneiden eri ominaisuuksista. Myöhemmin palaamme vielä eri kaivulaitetyyppien eroihin ja mahdollisuuksiin, sekä muihin testin aikana esiin nousseisiin mielenkiintoisiin ominaisuuksiin. Kaikki tässä numerossa esitetyt tekniset tiedot on poimittu koneiden esitteistä ja käyttöohjekirjoista. Koneviestin testityhmän mittaamat arvot esitetään seuraavassa numerossa.

Vertailun kahdeksasta koneesta on kustakin lehdessä kahden sivun esittely. Mittaustulokset ja arvostelut julkaistaan seuraavissa kahdessa lehdessä (KV12 ja KV13).