Aikaisemmin Suomessa ei mönkijällä saanut edes ylittää tietä. EU:n myötä lainsäädäntö on muuttunut ja nykyään mönkijä on ajoneuvo siinä missä muutkin. L7-luokan rekisteröidyt nelipyörät ovat yleistyneet viime aikoina ja huomattava osa kaikista myydyistä mönkijöistä kuuluu tähän luokkaan. Toistaiseksi rekisteröidyistä peleistä suurin osa on kiinalaisvalmisteisia tai kokoluokaltaan pieniä.

Päätimme selvittää soveltuuko mönkijä tieliikenteeseen ajamalla noin tuhannen kilometrin koeajon eteläisessä Suomessa.

Pyysimme testiin liikenteeseen rekisteröityjä mönkijöitä, joiden kuutiotilavuus on vähintään 500 cm³. Mukaan saimme seitsemän merkkiä: Arctic Cat 500 TRV, Can Am Outlander 800, CF-Moto 520, Kymco MXU 500, Linhai 520, Polaris Sportsman X2 ja Yamaha Grizzly 700. Varustelusta toivoimme vain, että mönkijöissä olisi maastokäyttöön sopivat renkaat.

Mittasimme mönkijöiden polttoaineenkulutuksen, melutason ja jarrutusmatkan. Lisäksi mittasimme renkaiden kulumista. Kaikki kuljettajat ajoivat kaikilla merkeillä ja antoivat arvionsa ajettavuudesta ja ominaisuuksista.

Matkaan lähdettiin Vantaan Tuupakasta, jonne mönkijät ajettiin maahantuojien toimipaikoista. Can Am tuotiin Rovaniemeltä paikalle perävaunulla. Alustava reittisuunnitelma kulki Päijänteen ympäri, tukikohtana pidimme Mikkeliä. Tavoitteena oli ajaa vähintään tuhat kilometriä vaihtelevissa tieoloissa mutta myös maastossa.

Suunnitelmat uusiksi

Ensimmäisen kerran letka pysähtyi tankkaamaan Klaukkalassa. Seuraava tavoite oli Hämeenlinna, jossa ajattelimme tankata sekä ajokit että kuljettajat.

Vanajajärven kohdalla Linhain variaattorista alkoi kuulua kolinaa, eikä mönkijällä uskaltanut lähteä korpitaipaleelle. Parin tunnin odottelun jälkeen maahantuoja toi tilalle uuden koneen, ja matka jatkui.

Pian kuitenkin koko koeajon aikataulu muuttui täysin. Uusi Linhai kulki vain 55 km/h, joten aikaa kului suunniteltua enemmän. Jouduimme lyhentämään ajomatkaa huomattavasti.

Tankkausväliksi muodostui noin sata kilometriä. Käytännössä huoltoasemalla vierailtiin aina kun sellainen matkanvarrelle osui. Koeajoryhmä oli tukikohtana toimivalla mökillä vasta puolenyön aikaan.

Kuljettajasta tuli matkustaja

Aamu valjetessa Kääkönlammen rannalla joukko starttasi liikkeelle uusien suunnitelmien kanssa.

Alkuperäisen ohjelman mukaan lauantaina oli tarkoitus ajaa enimmäkseen maastossa, mutta perjantain ajomatka jäi vain 370 km:iin suunnitellun 700 km:n sijasta. Muutimme suunnitelmaa ja suuntasimme kohti Leppävirtaa, jossa Voutilaisen Jorma lupasi tarjota kahvit ja makkarat mökillään.

Linhain huono tuuri jatkui vajaan 20 kilometrin ajon jälkeen: toinen takarengas alkoi tyhjetä. Ajopeli siirrettiin huoltoauton perävaunuun ja kuljettaja siirtyi Can Amin takaistuimelle matkustajaksi. Vuoto vaikutti pieneltä, joten yritimme korjata rengasta paikkausaineella – tuloksetta. Lähempi tarkastelu paljasti, että alumiinivanne oli haljennut hitsaussaumasta. Paikkausaine ei pitänyt metallissa, joten Linhai jäi perävaunuun.

Tulipalo variaattorissa

Matka jatkui Leppävirralle, josta mönkijäjono suuntasi kohti Kuopiota. Välillä jouduimme turvautumaan vesikulkuneuvoon, Puutossalmen lossimatka ei tosin monta minuuttia kestänyt.

Kuopion Pitkälahdessa oli tankkaustauko, ja matka jatkui kohti Karttulaa ja Rautalampea. Tarkoituksena oli ajaa Konneveden ja Hankasalmen kautta takaisin mökille.

Kymmenen kilometriä Rautalammin jälkeen oli CF-Moton vuoro hyytyä. Pakoputki katkesi noin 10 cm:n päästä sylinteristä ja sytytti variaattorin jäähdytysilmanottoputken. Putki imaisi sulan muovin variaattoriin ja meno loppui siihen.

Vaihdoimme CF-Motosta ehjän takapyörän Linhaihin ja suunnistimme suorinta tietä mökille. Onneksi matkaa oli vain reilu sata kilometriä. Yhden välitankkauksen kanssa matka kesti noin kaksi ja puoli tuntia.

Märät jarrut suuri riski

Sunnuntaiaamuna herätys oli varhainen. Suoritimme aluksi muutaman kilometrin maastoajon. Samalla teimme jarrutuskokeet.

Can Amin jarrutus meni ensi yrityksellä pitkäksi. Mönkijällä oli juuri ajettu mutaisesta maastosta ja jarrut olivat märät. Jarrutusmatkaa kertyi 25 metriä. Pienen jarruttelun ja kuivattelun jälkeen jarrutusmatka oli enää alle 15 metriä.

Aikaa oli rajallisesti käytössä, joten Linhai nostettiin takaisin lavetille ja suuntasimme Mäntyharjun ja Valkealan kautta kohti Tuupakkaa. Ajo sujui hyvin ja maisemat olivat komeita.

Erityiset kiitokset haluamme esittää Brandtin Pertti Vuoriselle, joka uhrasi osan viikonlopustaan avaamalla meille portit ja otti myös kilpailevat merkit suojaan vartioidulle piha-alueelle.

Mönkijä hyvä vaihtoehto matkapyörälle

Lähes kaikki testiryhmän jäsenet olivat valmiita jatkamaan ajoa vielä 1000 kilometrin jälkeen. Koeajon perusteella mönkijällä voi ajaa pitkiäkin matkoja. Retkeilyssä mönkijä on erityisen hyvä. Raskaalla matkapyörällä ei mielellään lähde koluamaan metsäautoteitä, mutta mönkijälle tiet eivät ole edes kunnollinen haaste. Mönkijän päälle voi lisäksi lastata huomattavasti enemmän tavaraa kuin moottoripyörälle.

Mönkijä on varteenotettava vaihtoehto moottoripyörälle, vaikka kokonaan se ei pyörää korvaa.