Nykyisin käytettävä kylmäainekaasu on R134A. Sen joukkoon lisättävä PAO-öljy (siis polyglykoli) ei ole enää sekoituskelpoista aikaisemman R12-kylmäaineen eikä siihen sopivien öljyjen kanssa. R134A kylmäaineen molekyyli on hyvin pieni. Tästä seuraa taipumus vuotaa läpi letkunseinämien, R134 vaatiikin sisäpinnaltaan tiiviit letkustot.

Yksi asia on syytä tehdä heti selväksi: pelkkä kylmäaineen lisäys vuotavaan – uuteenkaan – järjestelmään on kiellettyä! Huoltotyön keskeinen tarkoitus on nimenomaan tiiviyden tarkastaminen ja ilmakehää vahingoittavien jäähdykekaasujen vuotojen estäminen. Putkiston tiiviys tarkastetaan alipaineistamalla systeemiä erityiseen huoltoyksikköön kytkettynä useita minuutteja (laitteistossa on tarkat mittarit). Työn päätteeksikin liitokset vielä kuunnellaan herkällä mittalaitteella mahdollisten vuotoäänten paljastamiseksi.

Huolto on välttämätöntä

Kaasun vuotoja seuraavat herkästi kompressorin pidentyneet käyntiajat, ylikuumeneminen ja vauriot. Edessä on korroosiota, tukoksia ahtaassa haihdutinventtiilissä, kosteuden, ilman ja lian vaikeasti poistettavia kerrostumia sisäpinnoissa. Limamuodostumat ja ruoste tukkivat jäähdytintä, lauhdutinta, kompressorin ja säätimien venttiileitä. Jäähdykkeen seassa kiertävä 100 gramman öljyeräkin heikkenee vanhetessaan, mikä johtaa siihen, että käytössä aina kuumenevan kompressorin voitelu voi pettää.

Paljon vuotoja jo luonnostaan

Uusistakin laitteistoista kaasua pakenee 10–15 % vuodessa. Kolmen vuoden hävikki voi nousta 45 prosenttiin. Tällöin ilmastointi ei jäähdytä enää kunnolla, vaikka kompressorin käyntijaksot kuinka pitenisivät. Polttoainetta kuluu 8–15 % enemmän ja kompressorin lämpötila nousee (lämpösulake sentään on  125 C ). Varsinkin tärisevissä ajoneuvoissa ja työkoneissa syntyy helposti systeemin halvaannuttavia vuotoja. Vuotanut systeemi tyhjenee ja ruostuu jopa 3 kuukauden aikana toimimattomaksi.

Jos ilmastointia ei käynnistellä syys- ja talvivuodenaikana kuukausittain (lämpimässä yli + 2 C) koituu tästäkin haittaa. Kompressorissa männänrenkaita muistuttavat tiivisteet kuivuvat. Kaikki vuodot lisääntyvät. Valitettavasti edes laitteiden käyttöohjeistus ei ole aivan ajan tasalla, eikä mm. ylimääräisiä käynnistyksiä välttämättä vaadita – syytä olisi.

Kaasun sisäinen lähtöpaine on 10–30 bar.  Kaasua ajavien kompressorien yhteydessä käytetään noin 40 bar varoventtiileitä. Vaativin tilanne ilmastointilaitteen osalta on paikallaan työskentelevä työkone. Ajoviima ei helteellä jäähdytä. Kompressori on käyttöremmeineen moottorissa   ja tärinöiden vuoksi on kompressoriin tulevia letkuliitoksia on vaikeaa saada vuotamattomiksi. Putkistoissa on reilusti painetta. Kolmen vuoden huoltoväliä on vaikea saavuttaa, eikä aina onnistu kaksikaan.

Henkilö- ja pakettiautoissa taas ollaan 3. vuoden kohdalla jo sikäli "harmaalla alueella", ettei kompressorin hyötykäyttö kuumalla säällä oikein enää ole turvallista. Se voi johtaa kalliin kompuran vikaantumiseen. Käynnistellä sitä tietysti mieli helteellä tekisi. Olen itse nähnyt mm. Tacalemitin kurssiaineistojen kalorilaskelmia ja piirroksia autojen ja työkoneiden ulkoisesta lämpökuormasta auringon säteilyn rasituksessa: eipä ole mitään toivoa, että vajaatehoisista laitteista olisi mihinkään kymmenien kilowattien paisteessa, moottorin, pakoputken yms. säteilyssä. Ehjistä sen sijaan on apua, todellinen jäähdytysteho voi olla parikymmentäkin kilowattia...