Koneviesti -> Kuvalliselle sivustolleRuotsalaisesta Volvo-autotehtaasta tuli tahtomattaan myös traktorivalmistaja, kun Ruotsin valtio kielsi sota-ajan materiaalipulan vuoksi yksityiskäyttöön tarkoitettujen henkilöautojen valmistuksen. Traktoreista oli kova puute, ja kun niiden tekemiseen luvattiin vielä tarpeetkin, aloitti Volvo vuonna 1943 traktorituotannon. Nestemäisiä polttoaineita ei ollut saatavilla, joten voimalähteeksi valittiin puukaasu.

Kun Volvo aloitti traktorivalmistuksen vuonna 1943, ei varsinaista Volvoa uudessa T-41-mallissa ei ollut kuin 6-sylinterisestä kuorma-auton bensakoneesta muunneltu 4-sylinterinen moottori, kaikki muu ostettiin Bolinder-Munktellilta.
Nestemäisiä polttoaineita ei ollut saatavilla, joten traktoreihin asennettiin jo tehtaalla Bolinder-Hesselman-puukaasulaitteet. Korkeasta puristussuhteesta (8:1) johtuen jälkiasennetuille puukaasuttimille tyypillinen tehohävikki jäi pieneksi: petrooliversiona sama moottori kehitti 48 hv, puukaasulla 40 hv.
Traktorissa oli täydellinen 12 voltin sähköjärjestelmä, joten sen käynnistäminen oli huomattavasti helpompaa kuin sähköttömän häkäpönttö-Fordsoniin tai -Deeringiin.
Puu- ja hiilikaasuttimien tarkoituksena on tuottaa palavaa hiilimonoksidia eli häkää. Puukaasutin on rakenteeltaan hiilikaasutinta mutkikkaampi, sillä kyseessä on tavallaan hiilikaasuttimen ja hiilimiilun yhdistelmä.
Volvo T-41 ja sen hesselman-versio oli vielä 40-luvulla huipputehokas ja monipuolisesti varustettu traktori, mutta kävi nopeasti vanhanaikaiseksi. Kumipyörät sai vakiovarusteena, mutta traktori oli hidas ja sillä pystyi vetämään vain hinattavia työkoneita.
Puukaasu-Volvoja tehtiin vuosina 1943–1946 yhteensä 500 kpl. Petrooli- ja hesselman-moottorilla varustettuja malleja valmistettiin vuoteen 1950 mennessä 2000 kpl. T-4-sarja vaihtui Volvon ja BM:n T-3-traktoreihin v. 1950.
...
