logoKoneviesti -> Kuvalliselle sivustolle

Mene sisältöön

 
 
 

Sisältö

Tavoitteena toimiva maaprofiili: asiaa jankkuroinnista

Keräämme kokemuksia maan huokosrakenteen parantamisesta jankkuroinnilla, biostabiloinnilla ja kerroskalkituksella. Koesarjat on saatu alkuun ja pari asiaa on jo opittukin.

Lisäksi seuraamme ja raportoimme talven aikana, miten maaperän ominaisuuksia tutkitaan muualla Euroopassa mm. maanäytteiden syväkairauksella, maatutkalla ja entistä monipuolisemmilla viljavuusanalyyseilla.

 

jankkurointi1.jpg
Maan syväkuohkeuttajat eli jankkurit ovat parhaimmillaan tehokas apu pellon tiivistymäkerrosten rikkomisessa. Mitä kuivemmat olosuhteet, sitä parempi. Liian kosteassa maassa ajo kyllä sujuu, mutta vaikutus on todennäköisesti negatiivinen.

Ajatus "biostabiloinnista" pohjautuu ulkomaisiin kokemuksiin (syysöljykasveista), Olavi Rautiaisen metodiin maaprofiilin kunnon parantamisesta rakenneputkituksella ja maan kohotuksella, sekä myös MTT Ruukin tutkimusaseman taannoiseen selvitykseen (Maaperän tiivistymisen ja vesitalouden hallinta siemenperunatuotannossa, Lötjönen T. 2009), jossa voitiin todeta kasvavaan nurmeen tehdyn jankkuroinnin mahdollistaneen nurmikasvin juurien kasvun syvälle tiivistyneeseen jankkoon. Samaa juuristovaikutusta on voitu havaita myös syysöljykasvien viljelykokeissa.

Tiivistymistä ei voi välttää, mutta voi hallita

Nykyinen viljelytekniikka johtaa väistämättä maan tiivistymiseen. Ei välttämättä joka vuosi, jokaisella lohkolla tai kaikilla viljelymenetelmillä. Mutta Suomesta tuskin löytyy peltoa, josta ei voitaisi löytää tiivistymää muokkauskerroksen alapuoliselta 20-40 sentin alueelta. Erityisen raskaan kuormituksen tai maan luontaisten fysikaalisten rakenteen johdosta tiivistymiä saattaa löytyä myös syvemmältä.

Tiivis maa ei sinällään ole huono asia. Normaaleissa olosuhteissa se kantaa hyvin, ja usein tällaisen maan luontainen viljavuus on loistava. Jos tiiviys kuitenkin lisääntyy syystä tai toisesta, tulee helposti ongelmia. Maasta loppuu ilmatila ja veden luontainen liikkuminen estyy. Pelto kuivuu ja vettyy entistä helpommin. Ei tule satoa, muokkaus vaatii runsaasti energiaa ja pellon "sadekestävyys" heikkenee. Pahimmillaan koko viljelykelpoisuus romuttuu.

jankkurointi2.jpg
Kuohkeutuksella haetaan apua todellisiin ongelmiin. Tämä tiiviydestä kärsivnyt pelto kuohkeutettiin edellissyksynä n. 40 sentin syvyyteen. Pelto näyttää aivan toiselta seuraavalla kasvukaudella. Terien väli on tässä ollut 120 senttiä. Kapeampikin olisi riittänyt.
 

Tiivistymistä ei voi välttää, mutta voi hallita

Nykyinen viljelytekniikka johtaa väistämättä maan tiivistymiseen. Ei välttämättä joka vuosi, jokaisella lohkolla tai kaikilla viljelymenetelmillä. Mutta Suomesta tuskin löytyy peltoa, josta ei voitaisi löytää tiivistymää muokkauskerroksen alapuoliselta 20-40 sentin alueelta. Erityisen raskaan kuormituksen tai maan luontaisten fysikaalisten rakenteen johdosta tiivistymiä saattaa löytyä myös syvemmältä.

Tiivis maa ei sinällään ole huono asia. Normaaleissa olosuhteissa se kantaa hyvin, ja usein tällaisen maan luontainen viljavuus on loistava. Jos tiiviys kuitenkin lisääntyy syystä tai toisesta, tulee helposti ongelmia. Maasta loppuu ilmatila ja veden luontainen liikkuminen estyy. Pelto kuivuu ja vettyy entistä helpommin. Ei tule satoa, muokkaus vaatii runsaasti energiaa ja pellon "sadekestävyys" heikkenee. Pahimmillaan koko viljelykelpoisuus romuttuu.

...

He-Va Sub Tiller -jankkuri

Käytimme Multiseeder-kylvölaitteella varustettua He-Va Sub Tiller -jankkuria syksyllä 2010 syysrypsin kylvöön sekä syysmuokkaukseen. He-Va Sub Tillerin esittely ja kokeilujuttu on julkaistu Koneviestin numerossa 1/2010. He-Van kokeilu jatkui tänä vuonna sekä kevät- että syyskylvöllä. Jankkuria käytettiin myös kynnön korvaajana, mihin kuivat olosuhteet antoivat hyvän mahdollisuuden.

jankkurointi3.jpg
Kokeilimme piensiementen kylvölaitteella varustettua He-Va-jankkuria sekä syys- että kevätkylvöön. Kone kylvää rypsin tai rapsin siemenet jankkurin avaamaan vakoon, jota pitkin talvehtimista haittaava pintavesi poistuu. Toisaalta vako avaa juurille reitin kosteaan pohjamaahan.


He-Va -jankkurissa on viisi piikkiä, joiden etäisyys on 55 senttiä. Koneen teoreettinen muokkaussyvyys on 60 senttiä, käytännön työsyvyys vaihtelee 15–30 sentin välillä. Vetovoiman tarve riippuu ratkaisevasti muokattavan maan laadusta ja vastuksesta. He-Van painopiste on melko kaukana, minkä vuoksi sen vetoon tarvitaan mieluiten noin 200 hevosvoiman traktori, jota on tarvittaessa painotettava reilusti.

He-Va Multi Seederissä on kaksi kylvöyksikköä. Kokeilukoneen oikealle sivulle asennetussa Multiseeder 410-8 HY-kylvölaitteessa on 410 litran säiliö ja hydraulimoottorin pyörittämä puhallin. Syöttölaitteelta lähtevät siemenputket menevät suoraan vantaan taakse pudottaen siemenet jankkurin piikin avaamaan vakoon. Jankkurin perässä oleva kumijyrä tiivistää siemen vaon pintaan.

Sähköpuhaltimella varustetun He-Va Multiseeder 200-8 EL -kylvölaitteen säiliön tilavuus on 200 litraa. Sen syöttöputket oli asennettu jyrän eteen, jotta etanoiden karkottamiseen tarkoitetut pelletit leviävät koko koneen leveydelle. Sähkömoottori ottaa voimansa suoraan akulta.

...

Sivun alkuun

Lisätieto palsta

 
 

Alatunniste