Koneilla ajettiin kahden viikon ajan Tuusulan alueella. Ensimmäinen viikko kului lähes kokonaan Tuusulan Energian lämpövoimalan tontilla, jossa tehtiin lukuisia perusmittauksia. Avausviikon lopulla siirryttiin Koneviestin jo useamman kerran käyttämälle Tuusulan Maansiirto Oy:n multaterminaalille, jossa tilaa riitti eikä erilaisista käsiteltävistä materiaaleista ollut pulaa.

Koneviestin henkilökunnan lisäksi koneilla ajoi kolme testikuljettajaa, jotka tutustuivat koneiden ominaisuuksiin lastaustöissä, mullan ja hiekan kasauksessa, nostoissa sekä ajokokeissa.

Mittaukset ripoteltiin kahden viikon ajalle sopiviin väleihin. Avausviikon teemana olivat perusmittaukset, kuten huippunopeudet, kääntöympyrät ja painot. Toisen viikon pääteemana olivat voimamittaukset, kulutus- ja työtehomittaukset, kuljettaja-arviointien tekeminen, yksityiskohtiin paneutuminen ja kuvaukset.

Atlas suorittamassa kulutustestin toista osaa, jossa siirrettiin multaa mäen alhaalta huipulle ja kipattiin takaisin alas.

Ominaisuuksille painokertoimet

Kuljettajien kommentit ja tuntemukset kirjattiin välittömästi ajosuorituksen päätteeksi tarkasti muistiin. Ensivaikutelma esimerkiksi puolen tunnin mittaisen kulutus- ja työtehomittauksen jälkeen oli usein myös lopullinen mielipide loppuarvostelua tehdessä. Kuljettajat ajoivat jokaista konetta useamman kerran, ja täyttivät tämän perusteella 30-kohtaisen pisteytystaulukon. Kuljettajat arvioivat eri ominaisuuksia jakamalla pisteitä skaalalla 1–5.

Joillekin pisteille oli annettu kertoimet asteikolla 1–3 osa-alueen merkityksen mukaan. Painokertoimet huomioiden kuljettajapisteiden maksimi oli 915 pistettä.

Muun muassa hydrauliikan hallittavuus, hallintavivun käyttö ja kuormaimen tarkkuus, kuljettajan työasento, hallintalaitteet ja ohjaamo kokonaisuutena, voimat sekä koneen tukevuus kuormaustyössä olivat seikkoja, joista annettiin suurin kerroin kolme. Sitä vastoin esimerkiksi ohjaamon säilytystilat, muotoilu ja mittaristot olivat sellaisia arviointikohteita, joille annettiin kerroin yksi.

Teknisissä mittauksissa annettiin polttoaineenkulutukselle, työteholle ja voima-arvoille yhtä suuri painoarvo. Koneen pitää kireiden urakkahintojen ja tiukan kilpailun aikana olla sekä taloudellinen että tehokas. Myös ketteryys ja aisaston ulottuvuudet painotettiin vahvemmin, sillä kiinteistöhoitotöissä nämä ominaisuudet ovat tärkeitä.

Meluarvot saivat hiukan pienemmän kertoimet, koska kaikki vertailuun osallistuneet koneet olivat suhteellisen hiljaisia. Kehitys vuosien saatossa on ollut huomattavaa parempaan suuntaan.

Nelipyöräohjauksen hyvät ja huonot puolet tulivat testin aikana esille.

Asiantunteva testiryhmä

Kolmen kuljettajan testiryhmän vaativa tehtävä oli selvittää, miten koneet selviävät käytännön töistä ja miten erilaiset tekniset ratkaisut vaikuttavat koneiden toimintaan ja suorituskykyyn. Hannu Juntunen ja Timo Honkaniemi ovat tuttuja jo useasta aikaisemmasta Koneviestin vertailutestistä. Testiryhmään liittyi ensimmäistä kertaa Juha Arminen, jolla on jo yli 20 vuoden kokemus maarakennuksen, väylien kunnossapidon ja maatalouden koneista.

Arviointien taustalta löytyi siis vahva kokemus erilaisista koneista ja työkohteista. Testikuljettajilta ei puuttunut myöskään pitkän aikavälin käsitystä koneiden kehityksestä. Suurimmat erot kuljettajien välisissä arvioinneissa syntyivät lähinnä pienissä yksityiskohdissa. Keskeisimmissä arviointikohteissa näkemykset olivat lopulta yllättävän lähellä toisiaan.

Murto- ja nostovoimat sekä kaatokuormat mitattiin nostamalla maahan kiinnitettyä nosturivaakaa.

...