logoKoneviesti -> Kuvalliselle sivustolle

Mene sisältöön

 
 
 

Sisältö

Rekasta ruuheen

Södervik´s Gris Oy:n lihasika- ja mullitilan ruokintaa hoitaa uusi rehulaitos, jota voi jo nimittää tehtaaksi. Laitos toimii täysin automaattisesti. Se tekee hyvälaatuista ja hygieenistä rehua tehokkaasti ja tarkasti. Palaneen sikalan raunioille rakennetulla laitteistolla pyritään vastaamaan mahdollisimman kauas tulevaisuuden haasteisiin.

rehutehdas.jpg
Syksyllä 2009 valmistunut Södervik´s Grisin rehustamo on valmiiksi mitoitettu tulevaisuutta varten. Rehustamolla on valmius ruokkia eläimiä muuallakin kuin omassa pihapiirissä. Nyt jo ruokitaan 700 mullia maanalaista putkea pitkin 400 metrin päähän.

Rehutehdas voidaan jakaa kolmeen osaan: kuiva- ja liemipuoliin sekä raaka-aineen vastaanottoon. Kuivapuolella on mylly ja neljä 13,5-kuutioista rehusiiloa, joihin mylly tekee valmiin seoksen.

Kolme siiloista on tarkoitettu lihasioille eri kasvuvaiheissa. Yksi siilo on mullin sapuskaa varten.  Liemipuolella on kaksi sekoitussäiliötä, joista toinen on sioille ja toinen mulleille.

Putkistot mullifarmille kulkevat rehustamon lattialta maan alle. Putket on vedetty routarajan alapuolelle. Samalla tavalla ruoka liikkuu pihan toisella puolella olevaan sikalaan. Toinen sikala on rehustamon kyljessä.

Viljan vastaanottoautomatiikka tuntuu olevan Krister Huldenille ylpeyden aihe. Mies esittelee mielellään täysautomaattista raaka-aineiden vastaanottoa. Kuormat tuodaan vaa’an kautta kippaussiiloon, josta ne siirtyvät oikeisiin siiloihin täysin automaattisesti.

Jos siilo täyttyy, automatiikka ohjaa tavaran seuraavaan pyttyyn. Raaka-ainesiiloja on kahdeksan kappaletta soijalle, viljalle ja premixille.

Siilonpohjat ovat kooltaan 3 x 3 metriä. Korkeutta on 8 metriä.  Viljalle on varastotilaa Harvestoressa miljoonalle kilolle.

Mylly punnitsee raaka-ainesiiloista eväät sapuskaan. Alaosa sekoittaa satsia viidestä kahdeksaan minuuttiin.

Kaksi 22-kilowattista moottoria antaa jyville melkoista kyytiä. Huonona puolena rehustamoon syntyy raju mekkala. Jauhatuksen aikana kannattaa pitää peltorit korvilla tai paeta tietokonehuoneen hiljaisuuteen.

 

Vasaramyllyn paluu


Amerikkalainen Haybuster GP50 -suurtehojauhin tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon tehokasta myllyä hakevalle. Traktorikäyttöinen mylly on yksinkertainen paketti, joka vaatii kaverikseen tehokkaan traktorin.

haybuster.jpg

Vasaramylly on jäänyt viime vuosina lähinnä sikatilojen koneeksi, kun valssimylly on yleistynyt nautakarjatiloilla. Tänä keväänä Suomen markkinoille tullut Haybuster GP50 -vasaramylly saattaa kuitenkin vallata osuuksia kollegoiltaan.

GP50-mylly on teknisesti hyvin pitkälti samanlainen kone kuin Koneviestin numerossa 8/2009 esitelty Haybuster H1000 -jauhinmurskain. Jauhatuksesta huolehtii 50-tuumainen (127 cm) vasararoottori, joka lyö viljan reikäseulojen läpi. Jauhettu tavara putoaa siirtoruuville, joka kuljettaa jauhon myllyn perässä olevalle 20-jalan mittaiselle (6,10 m) mattokuljettimelle.

Mattokuljettimen vaihtoehtona on tuubipakkaaja. GP50-myllyssä on oma hydrauliikka, jolla pyöritetään mattokuljetinta sekä lisävarusteena saatavaa täyttöruuvia.

Traktorin tehontarve on valmistajan ilmoituksen mukaan 150–300 hevosvoimaa. Jauhatusteho riippuu suoraan traktorin tehosta, mutta enimmillään puhutaan jopa yli 40 tonnin tuntitehosta. Tehoon vaikuttaa myös käytettävä seulakoko. Traktorin 1000 kierroksen ulosotolla 132 vasarasta koottu roottori pyörii 2550 kierrosta minuutissa.

Suomessa käytössä on tällä hetkellä kaksi GP50-myllyä, joista toinen on Pielavedellä Maatalousyhtymä Uuksusella. Tomi Uuksunen kertoo, että myllyllä on nyt jauhettu tammikuusta alkaen. Kokemukset ovat positiivisia. Uuksunen on päässyt myllyllä noin 15 tonnin tuntitehoon.

– Se johtuu siitä, että traktorina on vain tuo 150-hevosvoimainen. Suurempitehoisella jauhatustehokin olisi suurempi.

...

Sivun alkuun

Lisätieto palsta

 
 

Alatunniste