VM Kylvöäes on rakenteeltaan samanlainen kuin Aitosuorakylvökone, vain vantaisto on erilainen. Säiliön molemmat väliseinät ovat säädettäviä. Pyöränvälijyrä ja takahara ovat lisävarusteita.

Vieskan Metallikin on halunnut tarjota vaihtoehdon tiloille, joilla karjanlannan ja nurmitalouden, luomutuotannon tai muiden syiden vuoksi halutaan edelleen muokata pellot pidemmän kaavan mukaan.

Kylvöäes on tarkoitettu kylväjälle, jonka viljelykset sisältävät eriasteista muokkausta. Perusmuokkaus voi olla kyntöä, kultivointia tai matalahkoa lautasmuokkausta. Hyvä kylvötulos edellyttää lisäksi sopivan kylvömuokkauksen. Hyvissä olosuhteissa Kylvöäkeellä voidaan ajaa jopa suoraan perusmuokatulle mullokselle.

Kylvöäes perustuu Lauri Tenhusen jo 1980-luvulla kehittämän kylvöäkeen periaatteisiin: pellon pinta pyritään saamaan kokonaisuudessaan kasvien käyttöön ja lannoite levitetään samaan kerrokseen siementen kanssa.

Muutoksia vantaistossa

Vaikka Kylvöäkeen idea onkin tuttu, rakenne on aiempaa kehittyneempi. Itse vantaan rakenne on virtaviivaistunut, joten se ei tukkeudu herkästi olkisellakaan kylvöalustalla. Oljen täytyy kuitenkin olla tasaista ja ennen kaikkea lyhyeksi silputtua.

Vannaspaketti on ripustettu kelluvaksi yhteensä 8 pyörän varaan. Kumpaakin lohkon puoliskoa kannattelee siis 4 pyörää.

Lohkon puoliskojen työsyvyyttä säädetään portaattomasti kahdella veivillä. Lohkon takaosaa painotetaan omilla kierrejousilla, joita on myös kaksi. Suunnikasperiaatteella toteutettu korkeussäätö pitää lohkon koko ajan oikeassa asennossa. Lohko kulkee pyörien varassa ja pääsee liikkumaan vapaasti suhteessa koneen runkoon.

Ajossa vannaspakettia hinataan tukevien vetovarsien välityksellä, jotka siis sallivat lohkon seurata maan pinnan muotoja. Ripustus on sivusuunnassa jäykkä, joten myös kaarreajo onnistuu. Rakenteen ansiosta säiliöiden täyttöaste ei vaikuta työsyvyyteen.

Vannaspaketin paino ei ole kovin suuri, mutta kaikki vantaat ovat maahakuisia, joten työsyvyys säilyy kuin itsestään.

Tavoitteena hyvä kasvutila siemenelle

Kylvöäestä on valmistettu parina edellisvuonna rajattu määrä, ja ostajat ovat olleet pääosin luomuviljelijöitä. Äkeellä on pyritty lisäämään hyötykasvuston kilpailukykyä ja tehostaa rikkakasvien varjostusta.

Kun vantaan hajakylvöominaisuutta vielä kehitetään, paranee kasvutilan muoto entisestään. Onnistuneelle hajakylvölle on perusta jo olemassa, sillä itse vannas auraa siistin ja tasaisen kylvöpohjan.

Luomun ohella hajakylvövannas toimii hyvin myös tavanomaisessa viljelyssä. Jos lannoitteen ja siemenen annostelu saman vantaan kautta tuntuu häiritsevältä, pienenee polttoviotuksen riski, kun kylvörivi levenee kylvönauhaksi.

Useiden lähteiden ja omien kokemusteni perusteella voisin tiivistää, että polttoviotusta esiintyy vain silloin, kun siemen ja lannoiterae joutuvat suoraan kosketukseen keskenään. Hajakylvössä tämä riski on melko pieni. Kylvöäestä on valmistettu parina edellisvuonna rajattu määrä, ja ostajat ovat olleet pääosin luomuviljelijöitä. Äkeellä on pyritty lisäämään hyötykasvuston kilpailukykyä ja tehostaa rikkakasvien varjostusta.

Kun vantaan hajakylvöominaisuutta vielä kehitetään, paranee kasvutilan muoto entisestään. Onnistuneelle hajakylvölle on perusta jo olemassa, sillä itse vannas auraa siistin ja tasaisen kylvöpohjan.

Luomun ohella hajakylvövannas toimii hyvin myös tavanomaisessa viljelyssä. Jos lannoitteen ja siemenen annostelu saman vantaan kautta tuntuu häiritsevältä, pienenee polttoviotuksen riski, kun kylvörivi levenee kylvönauhaksi.

Useiden lähteiden ja omien kokemusteni perusteella voisin tiivistää, että polttoviotusta esiintyy vain silloin, kun siemen ja lannoiterae joutuvat suoraan kosketukseen keskenään. Hajakylvössä tämä riski on melko pieni.

Mukana myös kylvötapakokeen tulokset!

Hajakylvövantaan luoma kasvutila antaa siemenelle tilaa kehittyä. Jako siemennauhan sisällä ei ole vielä paras mahdollinen, mutta muotoilemalla hajotuslevy uudelleen voidaan saavuttaa vieläkin leveämpi kylvös. Myös syvyyssuuntainen tasaisuus on kunnossa. Työsyvyys ei heitellyt juuri lainkaan.

Kokeen ensimmäinen vuosi meni järjestelmien säätämiseen ja harjoitteluun, eikä siten antanut luotettavia tuloksia. Esimerkiksi kesällä 2008 käytössä ollut kylvölannoitin ei ollut teknisesti riittävän ajanmukainen, joten siltä osin koetulokset olisivat olleet vääristyneitä. Koneen vantaisto oli jo hieman väliintynyt, minkä seurauksena kylvörivit ohjautuivat lannoitevantaiden uriin.

Tästä syystä käytämme ainoastaan kesän 2009 tuloksia, jolloin meillä oli mahdollisuus tehdä kokeet täysillä neljän kerranteen koejärjestelyillä.

Kylvöviikolla alueelle luvattiin jopa yli 30 millin sadekuuroja, joten kylvösyvyyttä päätettiin madaltaa. Sadetta ei kuitenkaan tullut, päinvastoin: alkukesä oli erityisen kuiva.

Ruudut kuitenkin orastuivat hyvin hikevällä liejusavella. Kevätmuokatut ruudut kylvettiin välittömästi, jotta kosteutta ei haihtunut tarpeettomasti.

Suorakylvetyillä kaistoilla oli riesana edellissyksyn lakopuinnin jäljiltä runsaasti poikkilakoista olkea. Suorakylvöruudut kävi kylvämässä laihialainen urakoitsija Juha Pensas 4-metrisellä VM Aitosuorakylvökoneella, jossa oli varusteena myös koneen eteen asennettu olkihara.

Haraa käytettiin työn laadun varmistamiseksi, joskin samalla menetettiin jonkin verran arvokasta olkikatetta.

Hajakylvö tehtiin etuladalla varustetulla VM Kylvöäkeellä. Normaali 12,5-senttinen rivikylvö tehtiin ilman etulataa olevalla kiekkovannaskoneella, joka sijoitti lannoitteen 25 sentin riviväleihin.

Lannoitukseen käytettiin Yaran 26-2-3-lannoitetta. Starttilannosta ei käytetty.

Kylvöäkeellä kokeiltiin kolmea lannoitetasoa: 240, 290 ja 350 kg. Tavoitteena oli selvittää, voisiko hajakylvössä vähentää lannoitusta. Suorakylvö ja tavanomainen rivilannoitus saivat 350 kg lannoituksen eli n. 90 kilon N-tason. Lannoitustasoissa oli 20 prosentin porrastus.