Lava-autojen kestosuosikki, Toyota Hilux, uudistui noin vuosi sitten. Ensimmäiset uuden mallisarjan autot toimitettiin vuoden 2009 alussa. Ulkoisesti suurin muutos oli maltillinen facelift, joka toi ulkonäköön lisää jykevyyttä uuden eturitilän ja puskurin muodossa. Myös sisätilat saivat uuden ilmeen, mutta suurin uudistus oli kuitenkin kolmelitrainen dieselmoottori ja viisiportainen automaattivaihteisto Double Cab -korimalliin.

Tilava ohjaamo

Ohjaamo on avara. Osa tilavaikutelmasta johtuu kabiinin vaaleanharmaasta värityksestä. Toivoa sopii, että ohjaamo pysyy yhtä tyylikkäänä myös ajan kuluessa, kun pinnoille väistämättä kertyy pölyä ja likaa. Nahkaverhoilu ja kangaspinnat ovat lialle altista luxuryä.

Etupenkeillä sopii hyvin matkustamaan kaksi vähän rotevampaakin kuljetettavaa, tilaa on joka suuntaan riittävästi ja yleistunnelma on avara. Tilaa on myös korkeussuunnassa riittävästi, ajaminen onnistuu vaikka lippalakki tai karvahattu päässä.

Kuskin penkin pituussäätö on isolle äijälle auttamatta liian lyhyt. Ihmetellä voi sitä, että työkalussa, joka on tarkoitettu kokopäiväiseen työhön, kuljettajan penkkiin on panostettu niin vähän. Vaikka ajoasento on sinänsä hyvä, penkistä puuttuu ainakin korkeussäätö, ristiselän tuen säätö ja reisituen säätö. Penkkien nahkapäällyste on varsin laiha lohtu, jos kuskin selkä on työpäivän päätteeksi kipeä.

Takamatkustajilta herui auton luonne huomioon ottaen yllättävän myönteisiä kommentteja, päätilaa on hyvin eivätkä polvet ole suussa, koska takana istutaan melko korkealla (kattolinja ei laske).

Helppo ajaa

Ohjaustuntuma on hammastanko-ohjauksen ansiosta melko hyvä, ei kuitenkaan Fordin luokkaa. Mukavuudessa ja suuntavakavuudessa Hilux päihittää Nissanin kirkkaasti.

Nelivedon mekaaninen kytkentä toimii erinomaisesti. Kytkentä ja irrotus tapahtuvat täsmällisesti juuri silloin kun kuski käskee. Nopean nelivedon kytkeminen asvaltilla ei aiheuttanut minkäänlaisia protestiääniä. Hitaan nelivedon kytkeminen vaatii pysähtymistä ja vaihdekepin käyttämistä N-alueella.

Uuden 3,0 litraisen D-4D dieselmoottorin toiminta osoittautui miellyttäväksi. Moottori vetää hienosti ja käy mukisematta jopa alle 1500 kierroksella (suurimmalla vaihteella n. 80 km/h). Tyhjäkäynnillä tuntuu vain lievä tärinä heti käynnistyksen jälkeen. Moottoritiellä melu nousee vasta, kun kierrosluku nousee yli 2300 r/min.

Moottorin ominaisuuksia voi tutkia tarkemmin tekemästämme dynamometri-ajosta, mutta ero pienempään 2,5-litraiseen versioon on selvä. 3.0-litraisen moottorin vääntömomentti pysyy korkeana laajalla kierroslukualueella (1400–3200 r/min), mikä tarkoittaa hyvää sitkeyttä ja taloudellista menoa. .