DeLavalin lypsykonemuseo Hamran koetilalla

Käsinlypsystä tykytykseen

16.12.2015 / Koneviesti 18/2015

Ennen alipaineratkaisujen yleistymistä lypsyyn kehiteltiin myös mekaanisia ratkaisuja. Laktator-mallia pyöritettiin kammesta, jolloin jokaisessa vedinkupissa olleet rullat liikkuivat edestakaisin yrittäen jäljitellä käsin lypsyä.

Tuottajat toivoivat jo 1800-luvulla konetta, joka vapauttaisi heidät käsinlypsystä. Tuolloin lypsytekniikka oli vielä melko alkeellista, ja lehmät olivat käsittelyn aikana usein rauhattomia. Alipaine saattoi myös vahingoittaa utareita.

1900-luvun alkupuolelle tykyttimen avulla toimineet lypsykoneet löivät itsensä kunnolla läpi, ja ne vakiintuivat isoista tiloista alkaen osaksi jokapäiväistä tuotantoa. Toisen maailmasodan jälkeen käyttöön saatiin laadukkaampia materiaaleja, jotka toivat hygieenisemmät ratkaisut lypsykoneisiin.

Lypsykoneita ja -laitteistoja nykyäänkin valmistavan DeLavalin juuret ulottuvat aina 1800-luvun puolelle.

Painetun Koneviestin kestotilaajana tai Koneviestin sähköisten palveluiden tilaajana sinulla on lukuoikeus kaikkeen koneviesti.fi:ssä olevaan sisältöön (artikkelit, arkistot ja näköislehdet).