Rehun pika-analyysi

Apua rehunkorjuun laadun tarkkailuun

11.10.2017 / Koneviesti 14/2017

Tässä kulminoituvat rehunkorjuutekniikan haasteet. Ihmisen kuuluisi kyetä jäljittelemään laiduntavan eläimen itse keräämän rehun ominaisuuksia, mutta tekemään se tehokkaasti. Molemmilla on myös puutteensa. Niin lehmä kuin traktori joutuvat kulkemaan osittain korjuuseen tulevan rehun päällä!

Kun mittarilla seurataan rehun tuhkapitoisuutta, niin juuri ennen niittoa tuhkapitoisuus kuvaa rehussa olevien kivennäisaineiden pitoisuutta. Korkea arvo on rehussa tietenkin toivottava ominaisuus. Korkea taso ei kerro yksittäisten mineraalien pitoisuutta, mutta on kuitenkin suuntaa antava arvo.

Kun samasta kohdin otetaan näyte myös niiton ja karhotuksen jälkeen, ei tuhkapitoisuus saisi olla kasvustosta mitattua korkeampi. Jos arvo on kuitenkin kohonnut, on se merkki maa-aineksen joutumisesta rehun joukkoon. Tähän voi olla monia syitä.

Painetun Koneviestin kestotilaajana tai Koneviestin sähköisten palveluiden tilaajana sinulla on lukuoikeus kaikkeen koneviesti.fi:ssä olevaan sisältöön (artikkelit, arkistot ja näköislehdet).


Lisämateriaali

Huomio nurmen kuntoon

Osana rehun laadun kontrollia kannattaa myös nurmilohkoilla tehdä ns. Peltomaan laatutesti. Sellaisen teko kuuluu myös ympäristöohjelmaan, (tehtävä kerran sopimuskauden kestäessä).

Laatutestille on olemassa myös ohje (ks. linkki), joka on varsin yksityiskohtainen. Testissä yksinkertaisesti avataan lohkolle lapiolla kuoppa, jonka rakennetta tarkastellen selviää useampikin pellon kasvukuntoon vaikuttava tekijä. Täydellisessä testissä osatekijöitä on useampikin ja taitaa olla, että aivan kaikkia ei käytännössä suoriteta, mutta jo perussuoritus on parempi kuin ei mitään! Ohessa muutama kuva mallisuorituksesta, tekijänä Marjo Piirainen ProAgria Kainuu.

Linkkejä

Lohkokohtaisen satotason määrityksen laskin löytyy täältä, (”Nurmesta kaikki lähtee, KARPE”-hankkeen kotisivu)

www.karpe.fi/nurmisato.php

www.mtk.fi/liitot/pohjoissavo/hankkeet/kohtitulevaa